Kirsi Pihlaja

Vaihtoehtoja asuntopulan ratkaisemiseksi

Noin  25 000 ihmistä odottaa kaupungin vuokra-asuntoa, eikä helpotusta asuntopulaan ole näkyvissä. Kaupungin vuokra-asunnot eivät ole mitään pienimuotoista toimintaa erityisryhmille, vaan kaupungin tarjoama peruspalvelu, jota pitää laajentaa entisestään.

Nykyisessä taloustilanteessa kannattaisi investoida asuntojen rakentamiseen myös velkarahalla sillä kaupungin vuokra-asunnot maksavat täysin itsensä takaisin ja rakentaminen työllistää. Vuokratulot kattavat rakentamiskustannukset ja niillä huolehditaan kiinteistöjen ylläpidosta.

Rakensimme juuri omakotitalon ryhmärakennusprojektissa ja muuttovalmiille taloille tuli neliöhintaa n. 2500 euroa. Itse rakennuttaminen on selvästi edullisempaa kuin esimerkiksi Hitas-asunnon ostaminen, vaikka Hitas-järjestelmässäkin grynderin tekemää voittoa on säännelty. Kuukausittaiset asumiskulut jäävät yleiseen hintatasoon nähden melko kohtuullisiksi lapsiperheelle ja kustannukset ovat jopa kilpailukykyisiä kaupungin vuokra-asunnoille, sillä itse rakentaessa ei maksa kuplasta. Jos vaan on varaa ottaa rakennuslainaa.

Lisäämällä kaupunkilaisten omaehtoista ryhmärakentamista voidaan tehdä omistusasumisesta tai erilaisista erityisryhmien asuntoratkaisuista hinnaltaan saavutettavampia kuin tarjoamalla tontteja suoraan rakennusyrityksille. Asunto-osakeyhtiöiden alkuperäinen idea olikin se, että asukkaat muodostaisivat yhtiön ja rakennuttaisivat asuntonsa itse. Nykyään suuret yritykset perustavat asunto-osakeyhtiöitä ja tavalliset ihmiset sitten ostavat niistä osakkeet asuntojen muodossa.

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun asuntopulasta hyötyvät eniten suuret rakennusyritykset, jotka saavat hinnoitella vuokra-asunnot ja omistusasunnot kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Kun ihmisillä menee kaikki käytettävissä oleva tulo asumisen kustannuksiin, ei paljoa jää enää muuhun kulutukseen. Tästä syystä myös juuri tehty päätös vanhojen asuntotonttien tontinvuokrien tuottotavoitteesta oli liian korkea. Asumisen hintaa ei pidä kaupungin toimesta nostaa. Vuokrataso ja vastikkeet tulevat nousemaan, mutta nähtäväksi jää, kuinka paljon.

Kun edullisia vuokra-asuntoja ei ole tarjolla, menevät kaupaksi myös ylikalliit omistusasunnot. Tilanteesta hyötyy erityisesti myös pankit, joiden puoleen yhä useampi joutuu kääntymään ja kantamaan riskit omistusasunnon hankkimisesta. Iso asuntolaina asettaa ihmiset liekaan pankkien ja kiinteistöjen arvonkehityksen armoille. Jos kiinteistökupla joskus Helsingissä puhkeaa, ovat suurimpia kärsijöitä suuria asuntolainoja ottaneet tavalliset perheet.

Kaupungin vuokra-asunnoissa asuu tälläkin hetkellä lähes joka kuudes helsinkiläinen. Vuokra-asuntotuotantoa pitäisi kuitenkin nykyisestä huomattavasti vauhdittaa.

Jos kaupungilla olisi oma rakentamisyksikkö, kaupunki voisi rakentaa omakustannehintaan edullisia vuokra-asuntoja huomattavasti enemmän kuin nykyisellä systeemillä, joka luottaa liikaa suurten rakennusfirmojen hyväntahtoisuuteen. Jopa ns. yleishyödylliset vuokra-asuntoyhtiöt, kuten VVO ja Sato, ovat ryhtyneet tekemään kovaa bisnestä ja nostaneet vuokria häikäilemättä. Kaupungin oma rakentamisyksikkö rakentaisi asuntoja monenlaisiin elämäntilanteisiin ja kaikenlaisille tarvitsijoille.

Vasemmisto on vaatinut oman rakennusyksikön perustamisesta selvitystä jo pitkään ja valtuusto on myös päättänyt, että selvitys tehdään. Helsingin asuntomarkkinoiden pullokaulat on saatava avattua, koska niistä on muodostunut jo metropolialueen ja koko kansantalouden kehityksen este.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Kari Ahveninen

Mitäs mieltä ehdokas on VVO:sta, jonka suurimpiin omistajiin kuuluu runsaasti vasemmistolaisia ammattiliittoja ja eläkelaitoksia? VVO joka takoo kovaa tulosta omistajilleen, ja korottaa vuokria säännöllisesti joka vuosi? Joka nylkee asukkaat tuppeen asumiskulujen muodossa?

Miten vasemmiston vaatima rakennusyksikkö muka poikkeaisi tästä?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ehkä vielä syytä lisätä, että ei Helsingin asuntotuotannossa ole pullonkauloja. On pullonkaula ja sen nimi on kaavoitus. Käyttöönotettavissa olisi hyviä alueita kuten Kivinokka, Östersundomin alueet ja Tuomarikylän pellot, mutta yllättäen löytyy tuhat ja yksi syytä, miksi näissä ei voida edetä.

Käyttäjän kirsipihlaja kuva
Kirsi Pihlaja

Tuota kaavoituksen ongelmaa tuodaan esille silloin kun ei haluta myöntää, että jotkut tahot hyötyvät asuntopulasta ja korkeista hinnoista. Tälläkin hetkellä on tontteja odottamassa kaivinkoneita, mutta kukaan ei rakenna niitä. On kannattavampaa odottaa hieman parempia suhdanteita jotta saa sitten korkeamman hinnan. Asumisen ei pitäisi olla bisnestä vaan kaupungin peruspalvelu ja jokaisen oikeus.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #6

Tuota kaavoituksen ongelmaa tuodaan esiin siksi, että se on paikkansa pitävä. Se rajoittaa rakentamista ja asuntojen tarjontaa ja nostaa siten hintoja.

Käyttäjän kirsipihlaja kuva
Kirsi Pihlaja

Kiitos kommentista, VVO on vain osittain yleishyödyllinen toimija, joka tuottaa myös omakustanteisesti asumista, suureksi osaksi asuminen on markkinahintaista. VVO on täysin eri asia kuin julkinen asuntotutotanto. Olet oikeassa siinä, että VVOn vuokrat ovat kovia. Tilanteessa, jossa yleishyödyllisetkään ei enää tuota edullista asumista, olisi ratkaisuna perustaa kaupungin oma rakennysyksikkö joka toimisi voittoa tavoittelemattomasti. Siis veronmaksajien omistama, ei minkään etujärjestön.

VVO:n omistajia ovat pääosin eläkeyhtiöitä ja ammattiliittoja jotka huolehtivat varallisuudestaan asuntobisneksellä ja samalla tarjoavat asumista osittain myös edullisempaan hintaan:

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 18,00
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 16,98
Metallityöväen Liitto ry 9,70
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 8,73
Rakennusliitto ry 8,31
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 7,49
Ammattiliitto Pro ry 7,47
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry 7,46
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry 5,99
Tehy ry, Tehy rf 1,39
Muut 8,48

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Asuntopula ratkeaa, kun otamme uudisasukkaita vasta sitten kun maassamme jo olevat on asutettu.

Käyttäjän kirsipihlaja kuva
Kirsi Pihlaja

Jos Jarmo pohdit asiaa hieman tarkemmin ja kansantaloudellisena ongelmana, huomaat, että uudisasukkaiden ottamisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa on isoja rakenteellisia ongelmia.

Toimituksen poiminnat